Latva-artisokka
LATVA-ARTISOKKA (Cynara scolymus)
Latva-artisokka on peräisin Välimeren alueelta. Pohjoismaihin sen käyttö ja viljely levisi myöhäisessä vaiheessa, 1700-1800 luvulla. Latva-artisokka on ohdakkeen sukulaiskasvi. Latva-artisokat muistuttavat muodoltaan hieman käpyä ja ovat väriltään vihreitä tai viininpunaisia.
Hyvälaatuinen latva-artisokka on kokoonsa nähden painava ja kiinteä. Mykerö antaa vain vähän perään puristettaessa ja suojuslehdet ovat pehmeitä. Suomut eivät saa olla auenneita. Vanhetessaan latva-artisokat tulevat kuiviksi, nahistuneiksi, ruskehtaviksi ja suomut avautuvat, samalla myös mykeröt menettävät mehevyytensä.
Latva-artisokasta käytetään ruuaksi nupulla olevien kukkamykeröiden pohjat ja terälehtien alaosat.
Latva-artisokkaa käytetään yleensä keitettynä. Ennen keittämistä artisokista irrotetaan kannat murtamalla ne poikki vaikkapa pöydänkulmaa vasten. Näin varsien mukana saadaan irrotettua kukkapohjuksessa olevat vahvat kuidut. Kuidut jäävät kukkapohjiin, jos kannan katkaisee veitsellä. Latva-artisokkia keitetään suolalla maustetussa vedessä noin 30-45 minuttia. Sen jälkeen ne voi tarjoilla lämpiminä sitruunalla maustetun voin kanssa tai kylminä viinietikalla maustettuina. Artisokan suomut irrotetaan ja syödään käsin.
Latva-artisokkia säilytetään kylmässä +2 – +5 asteessa.