Meloneja on monia lajeja. Melonilajit jaetaan vesimeloneihin (Citrullus vulgaris) ja sokerimeloneihin (Cucumis melo). Vesimelonien siemenet jakautuvat eri puolille hedelmälihaa, sokerimelonien siemenet taas keskittyvät yhtenäisesti hedelmän sisäosiin. Sokerimeloneihin kuuluvat mm. verkko- ja hunajameloni sekä cantaloupe-, ogen- ja galiamelooni. Melonien kotimaita ovat aasia ja Afrikka.
Kypsä meloni on pehmeä ja mehukas. Raakaa melonia voi kypsyttää huoneenlämmössä. Koska melonit ovat arkoja painaumille kokeile melonin kypsyyttä varovasti tyvestä painellen.
Melonit tulisi säilyttää viileässä, +8 - +12 asteessa. Osa meloneista (cantaloupe- ja hunajameloni) tuottaa runsaasti etyleeniä, jota syntyy kasvien hengityksessä. Niitä ei siis kannata säilyttää sellaisten kasvisten läheisyydessä, jotka kärsivät etyleenistä.
VERKKOMELONI
Verkkomeloni on saanut nimensä pinnassaan olevista verkkokuvioista. Verkkomeloni on pyöreä, sen kuori on ohut ja vihreä tai vihreänkeltainen. Aromaattisen makean hedelmälihan väri vaihtelee keltavihreästä ja oranssista lohenpunaiseen. Verkkomeloni sopii hyvin jälkiruokiin ja mehuihin.