VERENPISARAT

VERENPISARAT (Fuchsia)

Onagraceae-sukuun kuuluvasta Fuchsiasta tunnetaan noin 100 eri lajia. Kasvin alkuperämaa on Keski- ja Etelä -Amerikka, missä verenpisarat kasvavat pikkupensaina kosteissa vuoristolaaksoissa aina 3000 metrin korkeudessa saakka. Suku on saanut nimensä 1500-luvulla eläneen botanistin Leonhard Fuchsin mukaan. Yleisimpiä ovat Fuchsia -risteymälajikkeet. Esimerkiksi F. Triphylla –risteymä, kyynelverenpisara on ennen ollut hyvin suosittu varsinkin runkomaisena muotona. Pääasiassa verenpisaraa viljellään ulkokäyttöön, mutta se on myös vanha, tunnettu ruukkukasvi. Verenpisaran voimakkaan sävyisissä kukissa verhiö ja kerrottu tai yksinkertainen teriö ovat yleensä erivärisiä.

Verenpisaralajikkeisto on erittäin laaja, nykyisin tunnetaan yli 2000 lajiketta. Monet vanhat lajikkeet ovat edelleenkin säilyttäneet asemansa. Nykyisin ryhmäkasviksi viljeltäviä merkittäviä lajikkeita on kymmeniä.

Kasvin hoito

Keväällä kukkivana ostettu verenpisara jatkaa oikein hoidettuna kukintaansa myöhäiseen syksyyn saakka. Säännöllinen, kohtalaisen runsas kastelu ja lannoitus antavat voimaa kukintaan. Lannoitetta voi kukinta-aikana antaa jokaisella kastelukerralla. Vuoristoseudun kasvina verenpisara viihtyy parhaiten valoisassa, mutta sopivan vilpoisassa paikassa, esimerkiksi itä- tai länsi-ikkunalla. Kukinnan jälkeen kasvi tarvitsee talvilevon viileässä paikassa ja niukalla kastelulla kuitenkin niin, ettei se pääse täysin lakastumaan. Keväällä verenpisara istutetaan leikkaamisen jälkeen uuteen ravinteikkaaseen multaan. Verenpisaraa lisätään pistokkaista

http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Koristekasvit/Kukkivat_koristekasvit/verenpisara
26.07.2014