TULILATVA

TULILATVA (Kalanchoë blossfeldiana)

Tulilatva on peräisin Itä-Afrikasta ja Madagaskarilta. Maksaruohokasveihin (Crassulaceae ) kuuluva suku käsittää runsaasti kasvutavaltaan toisistaan poikkeavia lajeja. Saksalainen siemenkauppias Robert Blossfeld toi 1930-luvulla Kalanchoën siemeniä markkinoille, saaden siten nimensä tämän tärkeimmän lajin nimeksi. Aikaisemmin viljeltiin yksinomaan siemenestä monistettavia lajikkeita, mutta nykyisin viljeltävät tulilatvat monistetaan yleensä pistokkaista. Keski-Euroopassa ja Tanskassa se on eräs eniten viljeltyjä ruukkukasveja ja sen tuotanto on lisääntynyt myös Suomessa.

Lyhyenpäivän kasvina tulilatva kukkii vain silloin kun vuorokaudessa on tarpeeksi pitkä yö. Ammattiviljelmillä päivän pituutta voidaan kuitenkin säädellä pimennyskäsittelyn avulla, joten kukkivia tulilatvoja on markkinoilla syksystä kevääseen. Pitkien perien päässä sarjana sijaitsevat pienet kellomaisen kukat ovat väriltään punaisen ja keltaisen erilaisia sävyjä.

Kasvin hoito

Tulilatva viihtyy parhaiten mahdollisimman valoisalla paikalla, normaalissa huoneenlämmössä. Se on mehikasvi, joten sitä on kasteltava varoen. Jatkuvasti märässä mullassa kärsivät ensin juuret, ja lopuksi koko kasvi mätänee. Tulilatvan ravinnetarve on myöskin hyvin vähäinen, eikä se kukinta-aikanaan juurikaan tarvitse lannoitusta. Tulilatvaa voi lisätä helposti juurtuvista pistokkaista. Kukintaa kotioloissa vaikea saada uusiutumaan. Edullisen hintansa vuoksi tulilatva yleensä ostetaankin kertakäyttökasviksi, ja heitetään pois kukkien lakastuttua.

http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Koristekasvit/Kukkivat_koristekasvit/tulilatva
22.08.2014